Viime keskiviikkona lähdettiin Laurin ja Henkan kanssa skoottereilla ajelemaan kohti Ubudia. Lähdettiin joskus viiden-kuuden aikaan ajelemaan, ja päästiin perille juuri auringonlaskun jälkeen. Oltiin Ubudissa yksi yö, käytiin aamulla monkey forestissa mutta se reissu jäi lyhyeksi sillä alkoi satamaan kaatamalla vettä niin tuli kiire sieltä pois. Lisäksi käytiin vähän shoppailemassa Ubudin torilla, löytyi sormusta ja lasinalusta ja vähän vaatettakin. Alla riisipeltomaisemia Ubudin läheltä:

 

Tärähtäneitä ihmisiä sushilla Ubudissa

Ubudista matka jatkoi kohti Kintamania ja Lake Baturia, minne ajeltiin kivoja maisemia pitkin. Tie nousi yllättävän korkealle ja huomattiin ajelevamme pilvessä samalla kun vettä tihutti niskaan. Voin sanoa että oli aika kylmä! Mut onneks meillä oli sadetakit jotka lämmitti :)

 Batur-järvi ja Abang vuori

 Mt. Batur

Pientä välipalaa vuorilla...

Seuraavaksi yöksi mentiin Batur -järven rannalle pieneen kylään, siellä ei maksanu yksi hotelliyö kuin 100 000 rupiaa meiltä kolmelta. Mitään sen kummempaa tekemistä siellä ei kuitenkaan ollu, sellaset kuumat altaat ois kyllä löytyny mut ei me jaksettu mennä niihin lillumaan. Ajeltiin skoottereilla ympäriinsä, ihailtiin maisemia ja jatkettiin taas aamulla matkaa.

Hindutemppeli

Vuorilta alas tullessa oli todella, todella kauniita maisemia! Palmumetsää, vuoria (yllätys yllätys) ja kaukana horisontissa kimmelsi meri... eikä muuta liikennettä ollut lähes lainkaan. Matkan varrella ysähdyttiin Amlapurassa syömään ja jatkettiin siitä Candidasaan yöksi, mikä kyllä oli virhe sillä siellä ei oo yhtään mitään tekemistä tai nähtävää.. Yksi iso katu jonka varrella on pelkästään turisteille rakennettuja ravintoloita ja hotelleja. Aamulla käytiin kuitenkin siellä snorklaamassa ja oli tosi kaunista! Ihan erilainen kuin missä aikaisemmin ollaan käyty, sillä korallin muodot vaihteli suuresti ja oli todella isojakin korkeuseroja niissä. Kaloja ei ollut ehkä niin paljon kuin edellisissä paikoissa, mutta nähtävää riitti silti :) Eikä maksanut taaskaan kuin sen 100 000 rupiaa eli 8e per henkilö.

Candidasasta jatkettiin lauantaina matkaa snorklailun jälkeen kohti kotia, todella nopsaan ajoi tota rantatietä skootterilla. Eilen sunnuntaina käytiin hakemassa Niina ja Päivi lentokentältä ja nyt ruvetaan kohta yhdessä kokkailemaan joku herkullinen illallinen meille sillä tänään on Henkan viimenen päivä Balilla.

- Outi

Eilen päätettiin viimeinkin lähtee käymään Balin eläintarhassa, mistä oltiinkin jo kuultu paljon kehuja. Tästä meiltä sinne ajaa noin tunnin, ja lähdettiin tällä kertaa sinne taksilla eikä skoottereilla. Kolmeen pekkaan ei tullu ihan mahdottomaks hintakaan ja sai kivasti torkkua viileän auton kyydissä koko matkan.

Sisäänpääsy eläintarhaan maksaa noin 240 000 rupiaa (törkeän kallis!), mutta Asia Exchangen opiskelijakorttia vilauttamalla pääsee opiskelijahintaan, jolloin hintaa lipulle jää vain 85 000. Toivottavasti suurin osa näistä rahoista menee eläinten hyvinvointiin... Tarha oli todella kaunis ja suurimmalla osalla eläimistä oli hyvät, virikkeelliset aitaukset.

Tarhasta löytyi myös mun lemppariotuksia eli saukkoja ♥

Toinen suosikkini hedelmälepakko :)

Eläintarhassa oli juuri menossa bird show kun saavuttiin sinne, Henkka napattiin ohjelmaan mukaan kotkanäytökseen, hanska vaan tökättiin käteen ja iso kotka lennähti jostain siihen istuskelemaan. Jonkun ajan päästä ohjaaja puolestaan kävi vetämässä minut mukaan ja käskivät heittelemään hedelmäpaloja jonkun ison linnun suuhun. Lintu shown jälkeen esille tuotiin leijonanpentu jonka kanssa sai käydä ottamassa kuvia. Turkki oli yllättävän karkea, oletin että se ois ollu pehmoinen niinkuin kissalla :) Toinen hämmästelyn aihe oli leijonanpennun suuret tassut! Päästiin myös pitelemään papukaijoja käsissä, niiden kynnet oli jokseenkin kuumottavat uppoutuneena omaan ranteeseen... Balilta löytyy vielä erikseen lintu-, perhos- ja matelijapuistot missä voisi ehkä myös vierailla joku päivä.

 

Eläintarhassa järjestetään myös elefanttisafareita, mutta niihin voi osallistua myös muuallakin Balilla. Tänään meillä ois tarkoitus lähteä skoottereilla Ubudiin ja siitä myöhemmin eteenpäin tutkailemaan itäistä Balia, mutta vettä on satanut aamusta asti joten ei olla vielä viitsitty lähteä ajamaan... Mutta toivottavasti hellittäisi pian niin ei mene liian myöhäksi. Sunnuntaina iltapäivällä viimeistään tullaan takaisin reissusta tänne villalle, kun lisää tuttuja saapuu ilahduttamaan meitä :)

Ja nyt kun kerran eläintarhasta on puhe, niin kerrotaan vielä yksi metsästetty kuvauksenkohde lisää, nimittäin Bam jota Lauri ja Henkka kävi moikkaamassa maanantaina.

Nyt pitää alkaa pakkaamaan reppua ja valmistautumaan lähtöön. Sampai jumpa (see you later)!

 - Outi

Noniin nyt ollaan palailtu Jakartalta turvallisesti takas kotiin Henri mukana. Torstaina meillä laskeutui seitsemän aikaan illalla lentokone Jakartan sisämaan terminaaliin eli terminaaliin numero kolme. Käytiin etsimässä Henkka toisesta terminaalista ja lähdettiin sitten blue bird taksilla kohti Jakartan china townia eli Glodokia.

Ensimmäisenä iltana käveltiin ympäriinsä china town alueella ja löydettiin kiinalaiseen ravintolaan josta sai ihan oikeaa herkullista kiinalaista ruokaa, nami namii. Loppuilta tutkailtiin vähän lisää ympäristöä ja maisteltiin muutamat oluset. Glodokista sanotaan sen olevan yksi Aasian suurimmista china towneista, mutta ei sitä tuntunut erottavan muusta alueesta muuten kuin että sieltä löytää enemmän kiinalaisia ravintoloita... Illalla käytiin pyörähtämässä myös hämyisessä Jakartalaisessa karaokebaarissa.

 

Perjantaiaamuna lähdettiin ajoissa liikenteeseen ja kävelemään kohti vanhaa kaupunkia. Vanha kaupunki ja tuo Glodokin alue on aika lähellä toisiaan, en muista kuinka kauan siitä meni kävellä mutta ei se ollu ollenkaan mahdoton matka. Vanhassa kaupungissa oli paljon vanhoja hollannin aikaisia ränsistyneitä rakennuksia ja suuri aukio, lähistöllä oli myös muutamia museoita mutta niissä ei käyty. Seuraavaksi yöksi mentiin taksilla Jalan Jaksalle, missä on paljon hostellia ja hotellia matkaajille, sekä vähän yöelämääkin. Kierreltiin Jakartan katuja ristiin rastiin ja herkuteltiin katukeittiöissä ennen kuin palattiin takas hotellille.

Viimeinen kokonainen päivä Jakartalla aloitettiin nappaamalla aamulla reput selkään ja suuntaamalla kohti Monasta eli Jakartan national monumenttia, eli semmosta korkeaa rakennusta/tornia mistä voi ihailla maisemia. Maan alta vielä löytyi pieni museokin mikä kierrettiin ympäri. Oli muuten hankala löytää sisäänkäytiä sinne, kierrettiin melkein koko tötterö ympäri ennen ku tajuttiin että sinne mennään sisään sieltä vähän kauempaa sivusta :D Jonoteltiin hissille ehkä tunti ennen kuin päästiin ihailemaan maisemia. Sisäänpääsy ei maksanut paljoa, oisko ollu yhteensä jonkun 10 000 rupiaa per henkilö kun kertoi olevansa opiskelija.

Yöksi etsiydyttiin takaisin vanhan kaupungin alueelle, sillä sen kaduilla on iltaisin night market mistä löytyy vaatteita, koruja, kenkiä ja kaikenlaista krääsää. Yksi eläinkauppiaiskin siellä nähtiin joka möi hamstereita, kaneja, sokerioravia ja jotain ihmeellisen näköisiä apinan/laiskaisen sukulaisia.. Löydettiin vanhasta kaupungista sattumalta hyvä hotellikin (Hotel De´Qur, Jl. Kali Besar Barat No. 27), family room kolmella sängyllä maksoi jotain 230 000 rupiaa ja sisälsi aamupalan, joka tosin koostui pelkästä pullamössöleivästä hillolla ja kupista teetä.

Meillä ei ollu minkäänlaista karttaa mukana, niin ei oikein tiedetty missä on mitäkin joten vaelleltiin suurin osa ajasta tietämättä sen tarkemmin missä ollaan. Vaikka Jaava on muslimienemmistöinen saari ja Bali hinduenemmistöinen, niin ei kyllä huomattu hirveän paljon eroavaisuuksia muuten kuin arkkitehtuurissa, huntupäisiä ihmisiäkin näkyi paljon vähemmän kuin mitä olisi ehkä olettanut. 3 päivää riitti meille hyvin (päämäärättömään) kiertelyyn kaupungissa. Mutta onpahan nyt käyty tsekkaamassa millainen on Indonesian pääkaupunki! Loppuun vielä kuvia sieltä sun täältä ja kuten huomata saattaa, ero keskustan ja reuna-alueiden välillä on suuri...

- Outi
PS. Ainiin käytiin myös Pasar Barulla mitä voin suositella, sekä Jalan Surabayan "antiikkimarkkinoilla" mistä Lauri osti itselleen puisen pöllön :)

Laiskotuttaa, vätystää ja olo on vetelä. Ei olla tehty oikeestaan yhtään mitään taaskaan, ajettu aamuruuhkassa kouluun ja takasin, syöty ja katottu leffaa (ostettiin eilen 7 lisää), siinäpä se. Paljon on ideoita ja suunnitelmia missä pitäs käydä, mut siirretään niitä jatkuvasti että käydään sitten kun tulee tuttuja tänne niin näkee nekin samalla. Eikä kovin kauas viitsi lähteä tälleen arkena, vaikka tää onkin niin pieni saari että kerkeäisi vaikka minne.

Mutta loppuu tää laiskottelu nyt ainakin joksikin aikaa, sillä ostettiin eilen (vai toissapäivänä?) lennot Jakartaan! Laurin veli lentää sinne myös huomenna Kiinasta, ja törmätään siel kentällä sitten. Ollaan Jakartassa muutama päivä ja palaillaan sunnuntai-iltana takas tänne Balille porukassa. Joten nyt pitäs olla luvassa ohjelmaa ja kiertelyä ja uusien asioiden ihmettelyä! Eikä lopu ihan heti sillä kunhan Henkka lähtee, niin pari mun kaveria lentää tänne Suomesta ja ovat täällä about viikon, ja melkein heti sen jälkeen meillä alkaa loma täällä ja lähetään reissuun jonnekin päin Kaakkois-Aasiaa. Joten ihan hyvillä mielin saadaan laiskotella vielä toistaiseksi... vai mitä.

Tänään satoi pitkästä aikaa vettä, mut ei se kyllä kauaa kestänyt... En tiiä onko pahin sadekausi nyt sitten ohi vai ei, saa nähdä. Ei tuo ole kyllä yhtään tähän asti vaivannut ainakaan. Huomenna meillä on koulussa taas ekskursiopäivä niin kuin aina torstaisin, ja ohjelmassa on mennä ostamaan Denpasarin marketilta balilaiset perinneasut/juhla-asut! Niitä käytetään sitten toukokuussa koulun päätösjuhlassa ainakin, jos ei muuten.

Eipä sen kummempaa, huomenna lennellään sinne Jaavalle joten meistä ei kuulu nyt hetkeen mitään taikka saa yhteyttä. Mukavaa ja aurinkoista ystävänpäivää sinne Suomeen! :)

- Outi

Joo semmonen oli Laurin postaus viime päiviltä. Katellaan millon se jaksaa seuraavan kerran innostua moiseen hommaan, jos jaksaa. Mie nyt jatkan ranta-aiheisella tekstillä, ei muuten oo sadekausi näyttänyt merkkiäkään itsestään aikoihin! Tukalan kuuma alkaa olla kun ei oo satanu päiväkausiin, mutta en valita :) Onhan sentään allas meitä viilentämässä.

Viime viikolla Lauri kävi toista kertaa surffaamassa tossa Seminyakin rannalla muutamien muiden vaihtareiden kanssa, mie tyydyin tällä kertaa vaan katselemaan sitä touhua rannalta käsin ja lueskelemaan kirjaa varjon alla aurinkotuolissa.

 

Rantabaari La Plancha

 

Sunset @ beach Seminyak

Nyt viikonloppuna meillä oli tarkotus lähtee käymään jossain kauempana, mutta mulle iski taas kerran flunssa joten aateltiin että ehkä parempi jäädä lepäilemään ja siirtää reissut seuraavalle viikolle. Eilen makoilin vaan villalla ja katoin illalla leffaa, Lauri ja muutama muu lähti Jimbaranille toisten tyyppien villalle juhlimaan. Toivottavasti tää flunssa menis nopsaan ohi, ei paljoo huvittais näin tukkoisilla fiiliksillä istua koulunpenkillä...

Tänään ehdotin olostani huolimatta Laurille että lähettäs kattomaan Jimbaranin rantaa, minkä ohi ollaan pari kertaa ajettu kalatorille mennessä. Ajeltiin sinne paahtavassa kuumuudessa ja istahdettiin rannalle tarkkailemaan maisemia ja paikallisia ihmisiä. Kaunis ranta, vaaleaa hiekkaa ja jotenkin paljon lepposampi kuin esim. Seminyakissa. Eikä ollu yhtään tyrkkyjä kaupustelijoita. Lauri bongas maissikärryn ja kävi sieltä hakemassa itelleen herkun, joka maksoi 5000 rupiaa. Ite kävin myös pari kertaa viilentymässä meressä (Lauri ei ottanu ees uimahousuja mukaan), ja olipa hyvä ranta myös uinnin kannalta! Pitkälle matalaa eikä häiritsevän isoja aaltoja, me like.

Jimbaranin ranta on ehkä tunnetuin kalaravintoloistaan, missä iltaisin pöydät katetaan ulos hiekalle ja meren antimia voi näin herkutella aaltojen lähellä samalla kun katselee auringonlaskua. Meillä olikin sopivasti nälkä joten suunnattiin yhteen näistä rantapöydistä juuri sopivasti auringonlaskun aikaan. Otettiin semmonen pakettiateria mihin sisälty alkuruuat, juomat ja jälkiruoka itse pääruuan lisäksi. Pääruoka sisälsi katkarapuja, kalaa, taskurapua ja simpukoita sekä pari perunaa :D Oli hyvää... Jimbaranilla käy ilmeisesti paljon venäläisiä, sillä ruokalista löytyi joistain paikoista myös venäjäksi ja eräs tarjoilijakin alkoi höpöttämään meille venäjää... eikä kyllä ollu eka kerta kun meitä venäläisiksi arvaillaan. Ruuan lomassa saatiin kuulla myös elävää musiikkia pöydästä pöytään kiertäviltä muusikoilta.

Nyt ollaan takas villalla jälleen kerran mahat pulleina, kello lähenee yhtätoista ja väsymys alkaa ottaa vallan... Oikein mukava päivä oli tänään, tuolla vois käydä useamminkin hengailemassa. Kunhan tänne alkaa valumaan tuttuja Suomesta niin pitänee käydä viimestään sillon uudestaan herkuttelemassa. Mutta nyt unille, selamat tidur anda semua! (Alla vielä kuvia upeasta auringonlaskusta Jimbaran beachilla...)

- Outi